Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Pian maamme itsenäistymisen jälkeen oli maalaisliittolainen, alkiolainen aate levinnyt jo Pohjanmaalta ympäri valtakuntaa. Kemijärvellä ja myös Levärannalla Maalaisliitto-Keskusta on ollut eniten kannatusta saanut puolue halki vuosikymmenten. Kemijärvellä eduskuntavaaleissa Maalaisliitto vakiinnutti asemansa viimeistään silloin, kun kemijärveläinen kunnallismies Matti Oskari Lahtela tuli valituksi eduskuntaan vuonna 1930. Kunnallisvaaleissa ehdokaslistat ja vaaliliitot eivät alunperin olleet kokonaan puoluepoliittiset, mutta esim. Levärannan valtuutetut olivat tunnettuja maalaisliittolaisia.

Tiettävästi ainoa poliittisen puolueen Levärannan kylään perustettu poliittinen yhdistys on ollut Maalaisliiton/Keskustan paikallisosasto, joka perustettiin 10.12.1950. Säännöt vahvistettiin 15.1.1952.

Kylän seuratoiminta keskittyi enemmän maamiesseuran ympärille, jota voi pitää varsinaisena kyläyhdistyksenä. Poliittisissa merkeissäkin järjestettiin silti rientoja, vaikka varsinaisia jäseniä oli vain parisenkymmentä. Ainakin 1950-luvulla on Keskustan puoluearkiston mukaan pidetty osaston puitteissa lukuisia esitelmätilaisuuksia, ilmeisesti Maalaisliitto-Keskustalle tyypillisten tupailtojen muodossa, ja myös hieman juhlavampia tilaisuuksia. Yhdistys hankki varallisuutta jäsenmaksuilla ja juhlien myyntituloilla. Suurista varoista ei ollut kyse.

Vuoden 1951 toimintakertomuksen mukaan osasto pyrki toimimaan sanomalehti Lapin Kansan leviämisen edistämiseksi. Lapin Kansahan oli vielä tuolloin Maalaisliiton äänenkannattaja.

Vuoden 1952 toimintakertomuksessa puheenjohtaja Janne Kyyhkynen luetteli osaston puitteissa käsiteltyjä tärkeimpiä asioita: ”On käsitelty maalaisliiton sopivaisuudesta työläisille. Luokkarajan tasoittamisesta. Kansallisia sivistyspyrkimysten tasoittamisista. Sähkö-energian saanista kohtuuliseen hintaa, että se auttaisi meitä kaikessa. Esi-isäin elämästä ja heidän histooriallisista tapahtumisista. Kohteliaisuutta kaikkiin nähden ja auttavaisuutta.”

Paikallisosaston toimintaa kuvailtiin: ”On pidetty tupailtoja, joissa on kirkastettu aatteemme hyvyyttä. Kansaneläkelaki on uusittava niin, että se huojentaa meidän köyhäinhoitomenoja, joka on todettu raskaaksi Lapin läänissä. … [osasto] on ottanut osaa yhteistyössä sekä kunnallisjärjestön kans[s]a että toisten p.o:n [paikallisosastojen] kans[s]a, jossa on onnistuttu niin, että maalaisliitto on kasonnut.”

Tärkeinä pidettäviä paikalliskysymyksiä, joita Maalaisliiton tulisi ajaa, osasto nosti esiin:

”Kehittää talouselämää kaikkien hyväksi.
Soittein kuivaustöitten edistämistä.
Karjatalous on tujettava valtion avun kautta koska muuten ei voida kestää kun maa on karu ja ilmanala kylmä.
Asunto-olojen parantamista ja terveydellisiä oloja on parannettava että voidaan torjua tauteja.”

Poliittisesti yhdistyksen haasteena vaikuttaa olleen saada pienomistajat, työläisväestö ja mökkiläiset mukaan. Varmasti työväenliikkeen puolelta Maalaisliittoa kuvailtiin suurtilallisten puolueeksi. Useana vuonna yhdistyksen toiminnassa korostuu pyrkimykset tehdä Maalaisliitto tunnetuksi työväestölle, jottei kommunismi leviäisi.

Yhdistyksen sihteeri Janne Kaisamatti kirjoitti vuonna 1954 puolueelle lähetettyyn vuosikertomukseen, että on ”pyritty toimimaan niin, että veljeys on meidän tiemme. Luokkarajoja olemme tasoittaneet vointimme mukaan”

Vuosikymmenen loppua kohti tultaessa Levärannallakin puhutti puunjalostustehtaan rakentaminen Kemijärvelle. Janne Kyyhkynen kirjoitti vuoden 1956 toimintakertomuksessa: ”Kuten yleisesti, maalaisliitto ajaa teollistamista maakuntaamme, samoin tämäkin osasto hartaasti toivoo sen toteutumisen. Meidän tunnussanamme on seuraava: Massatehdas Kemijärvelle! Vaadimme myös puutavaran ostajille tilaisuuten ostaa puutavaraa ilman kahleita. Annettakoon ruotsalaisille myöskin tilaisuus tulla ostamaan kuten ennenki.”

Yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Johannes (Janne) Kyyhkynen, varapuheenjohtajana August Kyyhkynen ja sihteerinä sekä taloudenhoitajana Janne Kaisamatti. Muita johtokunnan jäseniä olivat Janne Heliste, Sauli Kaisamatti, Aleksi Varrio ja Anja Vuoni. Myöhemmin 1950-luvulla johtokuntaan tuli Anja Vuonin tilalle Yrjö Mikkola.

Kyyhkysen Janne hoiti puheenjohtajuutta vuodet 1950–61, eli kuolemaansa saakka. Vuosien 1962–78 ajan puheenjohtajana toimi Heikki Kyyhkynen ja siitä alkaen Timo Kyyhkynen.

Myös ensimmäinen sihteeri ja taloudenhoitaja Janne Kaisamatti hoiti tehtäväänsä kuolemaansa eli vuoteen 1977 saakka. Hänen jälkeensä tehtäviin tuli Otto Kyyhkynen. Myöhemmin sihteereinä ovat toimineet Eero Kaisamatti ja vuodesta 2006 lähtien Janne Kaisanlahti.

* * *

Levärantalaisista kunnallismiehistä varhaisimpia oli maanviljelijä Kaarle Edvard Kaisamatti (1877-1963) eli Lanton Kalle. Hän oli jo vuosisadan alussa mukana lukuisissa kunnallisissa luottamustehtävissä, mm. vaivaishoidon esimiehenä, ja tuli vuonna 1919 valituksi Kemijärven ensimmäisen kunnanvaltuustoon. Tätä tehtävää hän hoiti yhtä katkosta lukuunottamatta vuoteen 1950 saakka. K.E.Kaisamatin hengellinen koti oli lestadiolainen uusheräys, ja Kemijärven seurakunnan kirkkovaltuutettuna hän toimi vuosina 1925-26, 1935-39, 1941-48 ja 1951-60.

Seuraavaa sukupolvea edusti toinen tunnettu levärantalainen, maanviljelijä August Kyyhkynen (1903-97), joka K.E.Kaisamatin ohella oli yksi menneiden vuosikymmenten huomatuimpia kunnallismiehiä Kemijärvellä. August Kyyhkynen toimi kunnanvaltuutettuna vuosina 1936-39 ja 1954-76. Sosiaalilautakuntaa Kyyhkynen johti 15 vuoden ajan. Samoin hän toimi pitkään mm. Lapin metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtajana. Kirkkovaltuutettuna Kyyhkynen oli vuosina 1945-63, 1965-71 ja 1975-86.

Maanviljelijä Timo Kyyhkynen on toiminut kaupunginvaltuutettuna vuosina 1989-2012. Hän on toiminut myös monissa muissa luottamustehtävissä Kemijärvellä ja on nykyään mm. kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja.

Levärannan Keskustaa ovat kaupunginvaltuustossa edustaneet myös erityisopettaja Virpi Kyyhkynen (valtuutettuna 2009-12) ja oik. maist. Janne Kaisanlahti (valtuutettuna 2009-14).

Vanhoista levärantalaisista suvuista polveutuu myös kaupunginvaltuuston ensimmäiseksi naispuoliseksi puheenjohtajaksi valittu ent. toimistopäällikkö Kaarina Soppela (o.s. Kaisamatti).

 

©2017 Keskustan Levärannan osasto - suntuubi.com